Olen aina elänyt ”sittekun ja joskus minä vielä”-elämää.Haaveillut ja päättänyt, että jonain päivänä vielä toteutan ne haaveet. Elämän varrella on tullut monia tilanteita, jotka ovat osoittaneet, että olisi aika lopettaa haaveilu ja alkaa toteuttamaan niitä.Joka kerta olen vakaasti päättänyt lopettaa ja aloittaa.Yhtä monta kertaa olen päätynyt vain kasvattamaan haaveiden määrää toteuttamatta niistä yhtäkään. Viime kesänä…
Avainsana: surupäiväkirja
Elämän ja ajatusten järjettömyys
Veeran kuoleman jälkeen hänen ajattelemisensa, kuvittelemisensa ja muistelemisensa on ollut voimavara.Olen sulkenut silmät ja nähnyt hänet. Se on helpottanut. Nyt tilanne on toinen. Pystyn puhumaan Veerasta, pystyn lausumaan hänen nimensä.Pystyn katsomaan kuvia ja videoita hänestä.Mutta en pysty ajattelemaan häntä En pysty kuvittelemaan hänen kasvojaan, ilmeitään.En hänen liikkeitään ja tapojaan.En muistelemaan hetkiä, kun hän oli vielä…
Mikä on totta ja mikä ei?
Lueskelin pienen Vilja Eerikan järkyttävää tarinaa ja se sai minut ajattelemaan asioita uudella tavalla. Olen erostamme asti ajatellut, että Veeralla on hyvä, onnellinen ja turvallinen elämä isänsä kanssa.Olinko sittenkin vain kuvitellut niin, toivonut niin? Kuinka paljon todellisuudessa olen tiennyt Veeran elämästä isänsä kanssa?Sen tiedän varmasti, että aika jolloin Veeran vierellä oli myös isän uusi avopuoliso,…
Juuret, jotka eivät koskaan kuole
Minulla ei ole sanoja.On vain suunnaton, viiltävä ikävä. ”Niin kuin orvokit nää maahan juurtuneet,kiinni sinussa mä kasvoin elämään.Olit voimani ja minkäs sille teet,nyt mä juurrun tähän ikävään. Kaikki minussa kuin vaiti valittaa,valos sammuttua eksyin hämärään.Ja kun sinua en nähdä enää saa,niin mä juurrun tähän ikävään. Kastan kukkaset ja sulle puhelen,ja on aivan niin kuin jotain…
Kivi rakkauden merkkinä
Veeran syntymäpäivä tyhjensi mieleni täysin – ei ole kerta kaikkiaan ollut mitään kirjoitettavaa.Mielessäni olen ollut vihainen. Tänä vuonna en tehnyt Veeralle hänen toivomaansa syntymäpäiväkakkua, en suunnitellut ja järjestänyt synttäreitä, en auttanut tyttöä valitsemaan sopivaa mekkoa enkä nähnyt sitä iloa ja kiitollisuutta hänen kasvoiltaan vastaanottaessaaan vieraita eteisessämme.Olisin halunnut tuon kaiken, ihan kuten ennenkin.Mutta tänä vuonna tein…
Terveiset sinne taivaaseen
Pieni ihmeeni.Hento keijukaiseni, takkutukkainen menninkäiseni.Sädehtivä prinsessani, lumoava balettitanssijani.Rakas tyttäreni. On vieläkin niin vaikeaa ymmärtää, ettet ole täällä.Etten voi halata sinua, pitää kiinni pienestä kädestäsi.Kuulla ääntäsi, nähdä tuikkivia silmiäsi.Antaa suukkoa otsallesi.Kuiskata korvaasi, kuinka paljon rakastan sinua. Kaipaan sinua niin valtavan paljon.Niin paljon, ettei sitä voi sanoin kuvailla.Joka hetki.Tekisin mitä vain, että saisin sinut takaisin – että…
Enää ei ole kiire
7 vuotta sitten tänä päivänä oli Veeran laskettu aika. Veeralla ei eläessään ollut koskaan kiire mihinkään ja tyttöä sai aina odottaa.Hän oli kaikkialla kyllä ensimmäisenä, mutta myös viimeisenä.Syömässä, lähtemisessä, pukemisessa.Kaikessa. Veera ei hidastellut ilkeyttään, vaan tyttö oli vain rauhallinen.Teki kaiken omassa tahdissaan.Monesti, varsinkin arkiaamuisin hoitoon ja töihin lähtiessä hoputin häntä, mutta tyynenrauhallinen tyttö vain tuumasi:”Ei…
Kuva, jota ei haluaisi nähdä
Katselin viereisen päiväkodin pihalla leikkiviä lapsia – pari poikaa leikki sotaa sählymailoilla.Toinen oli ampuvinaan toista ja uhri jäi liikkumattomana makaamaan maahan. Takauma iski lujaa. Mieleni näytti, kuinka luoti lävistää pahaa aavistamattoman, pienen tyttäreni pään. Kuinka hänen pieni kehonsa nytkähtää luodin voimasta ja romahtaa elottomana entisen kotimme lattialle. Vatsa kouristaa, kädet tärisevät.Oksettaa. Usein iltaisin mieleni näyttää…
Suuri, pelottava suru
Surevan ihmisen kohtaaminen on vaikeaa – jopa pelottavaa.Teenkö jotain väärin, sanonko jotain väärin?Tällaisia ajatuksia olen kuullut niiltä, jotka ovat pelänneet minun kohtaamistani.Henkilökohtainen vihjeeni on: älä kohtaa surevaa ihmistä. Kohtaa ihminen. Suru ei ole sairaus – se ei tapa kantajaansa, eikä se tartu.Sitä ei tarvitse pelätä.Se on kaikista mahdollisista tunteista koostuva kokonaisuus, jonka kulkua ei voi…
Onko olemassa rakkautta?
Viime aikoina olen miettinyt paljon parisuhdetta, rakkautta ja luottamusta.Ennen kaikkea sitä, tulenko koskaan enää kokemaan niitä. Olen avoin ja suora ihminen – sen kertonee jo se, että kirjoitan tätä blogia.Kaikesta avoimuudesta ja suoruudesta huolimatta olen rakentanut ympärilleni muurin, en päästä ihmisiä lähelleni.Se lienee luonnollista tällaisessa tilanteessa.Mutta sen muurin kuuluisi jossain vaiheessa murtua.Pelkään, ettei se murru.Enemmän…