Rakas Veera, pikkuiseni.Muistan kun sain sinut ensimmäisen kerran vierelleni; olit niin hirvittävän pieni ja hento. Tuskin uskalsin pitää sinua sylissäni, pelkäsin, että menet rikki.Silitin tummia hiuksiasi ja pientä nenän nykeröä, kuuntelin tuhinaasi. Annoin pienen nyrkkisi kiertyä sormeni ympärille. Itkin, koska olin niin onnellinen- olin saanut sinut viimein, täydellinen lapseni. Siitä päivästä alkaen ollut enää vain…
Kuukausi: lokakuu 2021
Lyhyt, pitkä aika
Eilen illalla, vähän ennen työvuoron päättymistä, havahduin ajatukseen joka oli kuin painava kivi rinnan päällä.Olen nähnyt Veeran viimeisen kerran tasan kolme vuotta sitten. Eskarin eteisessä, posket pakkasesta punoittaen sitä etuhampaatonta hymyä hymyillen ja vilkuttaen-maailman kaunein hymy, maailman kaunein lapsi. Nähdään viikon päästä äiti!Emme nähneet enää koskaan. Minun mielessäni tuo päivä sekä Veeran kuolinpäivä ovat olleet vasta,ihan viime…
Ikävä lokakuu
Lokakuu on vuoden kamalin kuukausi,olen sanonut sen ties kuinka monta kertaa. Inhoan tätä aikaa, olen aina inhonnut. Lokakuu vie kesän mennessään, valon ja lämmön. Se vie hyvän, tuo tilalle kylmää ja pimeää. Sitten se vei Veeran. Kun muistelen niitä ensimmäisiä päiviä muistan vesisateen ja pimeyden-aivan kuin aamun valoa ei olisi koskaan tullut. Ja koska oli…
Suru on rakkautta
Mun tavoista käsitellä surua ja näin ihmismielen vastaista tapahtumaa, on kyselty yllättävän paljon, joten ajattelin sitä vähän yrittää sanoittaa. Veeran kuolema oli shokki, luonnollisesti ja mun ensimmäinen ajatus oli hyvin samanlainen kuin monen seuraajankin; minä en selviäisi Tulevaisuuden tai edes seuraavan päivän kuvitteleminen oli mahdotonta- Veera oli elämäni, joten hänen menetettyäni menetin kaiken. Niin ajattelin silloin mutta onneksi…