Olen aina elänyt ”sittekun ja joskus minä vielä”-elämää.Haaveillut ja päättänyt, että jonain päivänä vielä toteutan ne haaveet. Elämän varrella on tullut monia tilanteita, jotka ovat osoittaneet, että olisi aika lopettaa haaveilu ja alkaa toteuttamaan niitä.Joka kerta olen vakaasti päättänyt lopettaa ja aloittaa.Yhtä monta kertaa olen päätynyt vain kasvattamaan haaveiden määrää toteuttamatta niistä yhtäkään. Viime kesänä…
Kuukausi: heinäkuu 2019
Elämän ja ajatusten järjettömyys
Veeran kuoleman jälkeen hänen ajattelemisensa, kuvittelemisensa ja muistelemisensa on ollut voimavara.Olen sulkenut silmät ja nähnyt hänet. Se on helpottanut. Nyt tilanne on toinen. Pystyn puhumaan Veerasta, pystyn lausumaan hänen nimensä.Pystyn katsomaan kuvia ja videoita hänestä.Mutta en pysty ajattelemaan häntä En pysty kuvittelemaan hänen kasvojaan, ilmeitään.En hänen liikkeitään ja tapojaan.En muistelemaan hetkiä, kun hän oli vielä…
Mikä on totta ja mikä ei?
Lueskelin pienen Vilja Eerikan järkyttävää tarinaa ja se sai minut ajattelemaan asioita uudella tavalla. Olen erostamme asti ajatellut, että Veeralla on hyvä, onnellinen ja turvallinen elämä isänsä kanssa.Olinko sittenkin vain kuvitellut niin, toivonut niin? Kuinka paljon todellisuudessa olen tiennyt Veeran elämästä isänsä kanssa?Sen tiedän varmasti, että aika jolloin Veeran vierellä oli myös isän uusi avopuoliso,…
Juuret, jotka eivät koskaan kuole
Minulla ei ole sanoja.On vain suunnaton, viiltävä ikävä. ”Niin kuin orvokit nää maahan juurtuneet,kiinni sinussa mä kasvoin elämään.Olit voimani ja minkäs sille teet,nyt mä juurrun tähän ikävään. Kaikki minussa kuin vaiti valittaa,valos sammuttua eksyin hämärään.Ja kun sinua en nähdä enää saa,niin mä juurrun tähän ikävään. Kastan kukkaset ja sulle puhelen,ja on aivan niin kuin jotain…
Kivi rakkauden merkkinä
Veeran syntymäpäivä tyhjensi mieleni täysin – ei ole kerta kaikkiaan ollut mitään kirjoitettavaa.Mielessäni olen ollut vihainen. Tänä vuonna en tehnyt Veeralle hänen toivomaansa syntymäpäiväkakkua, en suunnitellut ja järjestänyt synttäreitä, en auttanut tyttöä valitsemaan sopivaa mekkoa enkä nähnyt sitä iloa ja kiitollisuutta hänen kasvoiltaan vastaanottaessaaan vieraita eteisessämme.Olisin halunnut tuon kaiken, ihan kuten ennenkin.Mutta tänä vuonna tein…