No huhhuh mikä fiilis EDELLEEN! Keväällä mie sain viestiä ihanalta Peipon Lauralta, joka on oikee hyvinvoinnin monitoiminainen pohjoisen Leviltä.Hän kysyi olisiko mitenkään mahdollista, että tulisin puhumaan hänen ja yrityksensä luotsaamaan tapahtumaan.Minäkö?Minä inhoan olla ihmisten edessä, huomion keskipisteessä. Sydämeni inhoaa sitä vielä enemmän ja pyrkii ko. tilanteissa pakenemaan rinnasta ulos.Tajunnan vievän jännityksen lisäksi koen olevani surkea…
Kuukausi: elokuu 2020
Voimaa vai rohkeutta?
Eilisiltana olin jo nukahtamassa, kun mieleeni iski ajatus:mitä jos Veera tiesi mitä tulee tapahtumaan? Mitä jos hänen isänsä on heti siinä koulun pihassa, autoon istuttuaan kertonut, että aikoo tappaa tämän?Normaali ihmismieli torjuu ajatuksen;ei, ei kukaan voi tehdä niin.Ei kukaan ole niin julma. Eikö?Ihminen, joka kykenee tähtäämään oman lapsensa päähän, kykenee mihin vain. Ajatuksen tuoma ahdistus…
Ulkopuolisuutta
Pari päivää sitten palasimme Koon kanssa pohjoisesta;takana reilun viikon loma kotipaikkani rauhassa, ystävien seurassa ja Lapin luonnon kauneudessa.Ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen.Loma oli täydellinen;viikko täynnä lepoa ja naurua.Iloinen ja onnellinen.Ja yhtäaikaa suunnattoman raskas. Menomatkalla katselin ikkunasta Ivalon kylää-tutut paikat ja maisemat palauttivat hetkiin Veeran kanssa.Tuossa sitä ja tuossa tätä.Kaikkialla jotain.Kylä oli pysynyt ennallaan mutta silti kaikki…