Kerroin tekeväni kotihommia;pesisin pyykkiä, vaihtaisin petivaatteet. Tulisin käymään myöhemmin. Koo antoi suukon ja lähti rakennukselle. Oven naksahdettua kiinni puhkesin itkuun. ”Mä kyllä reipas tänään oon, hymyhuulilla työni mä teen.Pystyn nauramaan, pystyn valon tuomaan vaik en oikeesti henkeä saa”Ingrid- Johanna Kurkela Joulu oli yhtäaikaa ihana ja suunnattoman raskas. Tunnelma oli lämmin ja lempeä, oli iloa ja hyvyyttä. Vietimme monta päivää yhdessä, ilman remonttia…
Kuukausi: joulukuu 2020
Neljä yötä jouluun
Minä maksan lapseni tappaneen miehen velkaa. Ajatus iski ihan yllättäen ja sai vihaiseksi. Miten hemmetissä tällainen voi olla edes mahdollista?Se voi, koska laki-kun aiheena on raha, ei ihmisellä ole merkitystä. Ei katsota kokonaiskuvaa vaan sääntöjä, sopimuksia ja määräyksiä. Jos jokin on kirjoitettu mustaksi valkoiselle ei millään muulla ole väliä. Se tuntuu pahalta ja väärältä. Jokaikinen kerta, kun siirrän lainanhoitotilille…
Ne toisenlaiset joulut
Moneskohan Vain Elämää:n inspiroima teksti tämä on? No, väliäkö tuolla. Kuunneltiin Koon kanssa Veskun ja Arjan esittämä ”Joulu piritalossa” ja hiljaisina tuumattiin, kuinka joillekin lapsille kappaleen kaltainen joulu on ihan arkea. Jäin miettimään kappaletta ja lueskelin siitä käytyjä keskusteluita. Suurin osa kertoi laulun koskettaneen ja antaneen ajattelun aihetta mutta löytyi myös kommentteja, joissa kyseenalaistettiin esimerkiksi kappaleen joulumieli ja…
Lupauksen lunastusta
Vitsit miten paljon kysymyksiä tuli- kiitos jokaisesta! Mitä vahvempi olit sitä kovemmaksi panokset kävivät. Mitä mieltä olet? Olen luonnollisesti ajatellut asioita, tapahtumien kulkua sekä syitä ja seurauksia paljon. Voi olla, että muutettuani pois Veeran isä on havahtunut siihen, etten ole enää hänen kontrolloitavanaan. Vuosia annoin uudelleen anteeksi ja uskoni parempaan aikaan. Sitten uskoni loppui ja halusin erota. Minä pidin…
Kysyvä ei tieltä eksy
Olen koko blogin pienen historian ajan saanut kysymyksiä laidasta laitaan;suhteesta Veeran isään, elämästämme perheenä, Veerasta itsestään ja tietenkin Veeran kuolemasta ja sitä seuranneesta ajasta sekä tapahtumista. Olen systemaattisesti jättänyt vastaamatta- en siksi, että ne olisivat asiattomia tai en olisi halunnut vastata vaan yksinkertaisesti koska en ole muistanut. Ajattelin, että olisi reilua kaikkia kohtaan vastata näihin…
Ahdistavia ajatuksia
Heräsin aamulla voimakkaaseen ahdistukseen; rintaa puristi, koko keho oli hiestä nihkeä. Jälleen kerran keskityin hengittämään.Uni oli kamala;siinä minulle kerrottiin, että Veeraa oli lyöty useasti ja suljettu palavaan autoon. Sitten ammuttu. Veera oli kuollut vasta ampumiseen. Unessa koin suunnatonta tuskaa siitä kärsimyksestä mitä pikkuiseni oli joutunut tuntemaan. Muistan kuinka yritin olla ajattelematta, en pystynyt. Kärsivä ja tuskainen, elämän ja kuoleman rajalla kituva lapsi palasi…