Musiikilla, niin soitetulla kuin kuunnellulla, on aina ollut suuri merkitys minun elämässä. Veeran kuoleman jälkeen musiikin, varsinkin vähänkään iloisemman, kuunteleminen tuntui väärältä.Enhän minä voinut kuunnella musiikkia, kun minun lapseni on juuri kuollut. Pari viikkoa Veeran kuoleman jälkeen törmäsin erääseen kappaleeseen, jonka olin kuullut viimeksi vuosia sitten. Silloin jo kappale kosketti ihan eri tavoin kuin muut-…
Tekijä: Mari
Pelkokerroin
Pienenä yksi lempielokuvistani oli Leijonakuningas. Elokuvan isäleijona Mufasa pelasti poikansa ensin hyeenojen kynsistä ja sitten Gnuitten jaloista menettäen itse henkensä. Silmät pyöreinä tuijotin ja ajattelin, että Mufasa oli uskomattoman rohkea. Usein rohkeiksi mielletään ne, jotka asettavat itsensä vaaraan tai uhraavat henkensä toisen vuoksi. Se on rohkeaa, kyllä mutta minun mielestäni on ihmisryhmä, joka on vielä…
Myrkkysammakoita
Viime yönä näin unta siitä maanantaista;tällä kertaa Veera tuli kotiin. Poliisi piti tyttöä kädestä, ohjasi hellästi pois oviaukosta. Veeralla oli samat ulkovaatteet kuin kuolinpäivänään.Se sama pinkki pipo. Romahdin polvilleni, kun tyttö juoksi syliini. Itkin ja halasin. Veera taputti lohduttavasti selkääni kuten hänellä tapana ja sanoi; miksi sinä itket, minullahan on kaikki hyvin. En pystynyt lopettamaan…
Kaunistelematta
On jännä huomata, kuinka suuri vaikutus ilmalla on omaan mielialaan. Koko viikon on satanut ja minä olen ollut väsynyt – herääminen on ollut työlästä, eikä päivän aikana ole saanut oikein mitään aikaiseksi. Sen lisäksi (tosin se tuskin johtuu suoranaisesti ilmoista) unen saaminen on edelleen vaikeaa. Kyllästyin pyörimiseen ja houkuttelin unta rauhottavilla. Turhaan. Pari tuntia nappulan…
Viimenen kuva
Joskus, kun olen yksin, selailen Veeran kuvia. Silitän poskea. Muistan, kuinka sileä ja lämmin se oli. Hymyilen vaikka itken. Kaunis lapseni. Tämän viikon terapiaistunnolla kysyin, olenko sekoamassa. Enhän vain ole menettämässä realiteettejä kun pystyn kuvittelemaan, näkemään ja tuntemaan, Veeran niin vahvasti. En ole sekoamassa enkä menettämässä todellisuudentajuani. Muistot ja tunteet vain ovat niin vahvat. Ne…
Miksi et kertonut?
Veeraa odottaessani liukastuin kaupan kiviportaissa ja kaaduin voimalla selälleni. Muistan, kuinka ne pari ostosta, jotka olin nopeasti hakenut, lensivät pitkin jäistä pihaa. Muistan, kuinka säikähdin. Onko vauva kunnossa? Se, että kaaduin oli minun syytäni. Olin valinnut kengät, joilla tiesin liukastuvani. Minulle oli tärkeämpää näyttää hyvältä muiden (eli miesten) silmissä, kuin lapsemme turvallisuus. Näin hän sanoi…
Vaaleanpunaisia pioneja
Huhhei! Me ollaan Koon kanssa alettu remppaamaan taloa. Otimme vastaan projektin, joka varmasti monen mielestä oli mahdoton. Ensin harjoiteltiin nykyisen asunnon kylppärillä ja sitten aloitettiinkin homma koko talon mittakaavassa uudessa paikassa. Täydellisessä paikassa lähellä merta.Talo puretaan kauttaaltaan vanhoista pinnosta ja rakennetaan uudestaan. Työtä on tehty paljon ja vielä enemmän on tehtävänä. Se selittänee tämän blogihiljaisuudenkin….
Epäreilu ikävä
Olin tänään kaupungissa hoitamassa asioita, kun penkkarirekat juhlijoineen osuivat kohdalle torilla. Väkeä oli paljon.Oli lapsia, jotka kiljuen yrittivät siepata abiturienttien viskoman karkkisaaliin suoraan ilmasta ja sen jälkeen maasta. Vikkelästi kuin pienet eläimet.Oli aikuisia, jotka katsoivat nuoria hymyillen, ylpeästi. Heiluttivat kättä vastaukseksi ”iskä, pappa, äiti, mummi”- huutoihin.Oli aikuisia, jotka vain nauttivat nuorten ilosta. Sitten olin minä….
Elämän taulu
Kaiken pitäisi olla hyvin. Ja onkin. Minulla on ihana puoliso, rakastava perhe, hyviä ystäviä, koti jossa viihdyn ja mukavaa tekemistä. Raamit hyvälle, onnelliselle elämälle on valmiina.Minulla on asiat paremmin kuin monella muulla, mutta silti jokin rikkoo sen kokonaisuuden. Kokonaisuus, elämäni, on kuin kaunis taulu, joka maalattiin vartavasten minulle. Siihen käytettiin lempivärejäni ja muotojani. Taiteilijan huomaamatta,…
Kamala pelottava kuolema
Olen huomannut kiinnittäväni huomiota kuolemaan liittyviin artikkeleihin ja etenkin keskusteluihin, jotka paljastavat ihmisten suhtautumisen siihen. Ei voi olla huomaamatta, että kuolema on jollain tapaa tabu. Meinasin kirjoittaa, että edelleen tabu mutta sehän olisi väärin- ennen kuolemaan suhtauduttiin neutraalimmin. Kuolema tiedostettiin osaksi elämää ja sen kanssa oltiin paljon tekemisissä. Sitten, jossain välissä on tapahtunut jotain ja…