Olen jo useamman päivän ollut huonovointinen- sekä fyysisesti, että henkisesti. Ja varmasti molemmat vielä provosoivat toisiaan. Pari viikkoa sitten hampaisiini tehtiin mittava remontti, jossa mm. parsittiin useampi lohkeama ja poistettiin yläviisaudenhampaat. Toimenpiteet onnistuivat tunnottomaksi puudutettuna hienosti mutta jälkikivut ovat saaneet hermot tiukalle. Ja tottakai alkaneen syksyn kunniaksi myös oikeanpuoleinen poskionteloni päätti tulehtua ja sen vuoksi hetkittäin paine tuntuu…
Avainsana: ajatuksia
Maailman palkka
Huomaan olevani hyvin allerginen ihmisten ahneudelle-monesti ihminen on sitä huomaamattaan.On ok olla kunnianhimoinen ja haaveilla asioista mutta tunnistetaanko me niiden ja ahneuden raja?Sanotaan, että nälkä kasvaa syödessä-tunnistammeko milloin syömme liikaa?Huomaammeko, että meistä on tullut kiittämättömiä? Ihminen on usein sellainen, että se haluaa enemmän;materiaa, kokemuksia, ruokaa, tunnustuksia, tunteita, mitä vain.Jahtaamme kokoajan jotain mitä meidän on saatava-juoksemme…
Voimaa vai rohkeutta?
Eilisiltana olin jo nukahtamassa, kun mieleeni iski ajatus:mitä jos Veera tiesi mitä tulee tapahtumaan? Mitä jos hänen isänsä on heti siinä koulun pihassa, autoon istuttuaan kertonut, että aikoo tappaa tämän?Normaali ihmismieli torjuu ajatuksen;ei, ei kukaan voi tehdä niin.Ei kukaan ole niin julma. Eikö?Ihminen, joka kykenee tähtäämään oman lapsensa päähän, kykenee mihin vain. Ajatuksen tuoma ahdistus…
Ajatusten mylly
Eilisiltana turvauduin jälleen unta helpottaviin lääkkeisiin-kahden viikon unettomuus yhdistettynä pitkiin työpäiviin alkoi näkyä ja tuntua.Töissä viimeisillä tunneilla olen niin väsynyt, että tuntuu kuin istuessani nukun silmät avoinna mutta kotiin ja sänkyyn päästyäni en saa unta.Pyörin kilpaa ajatusten kanssa. Suljen silmät ja Veeran paksut, hennosti kihartuvat hiukset luikertelevat poskelleni.Pieni käsi kaivautuu peiton alta ja ottaa omastani…
Kuolinajatuksia ja haaveita
Vuosia sitten olin nuorten kanssa Helsingissä reissussa, jonka kohokohta oli Uusi lastensairaala- konsertti.Se oli aikaa, kun Lohtu-biisi oli nyrkki, joka repi sydämen rinnasta ja puristi sitä.Äsken olin ajelemassa kotiin, kun kuulin tuon kappaleen pitkästä aikaa. Muistan, kuinka silloin ajattelin miten koskaan kestäisin, jos Veera sairastuisi vakavasti.Ja etten ikinä selviäisi, jos menettäisin hänet.Moni sanoo samoin.Monesti keskusteluissa…
Vertauksia
Välillä olen tuntenut huonoa omatuntoa ja pientä stressiä siitä, että julkaisujen välille pääsee kertymään välillä pitkäkin aika.Normaalisti bloggaaja ryhdistäytyisi ja pitäisi parempaa huolta säännöllisestä julkaisutahdista.Onneksi minä en miellä itseäni bloggaajaksi. Silloin, kun ystäväni kanssa ideoitiin blogia tein selväksi hänelle ja ennenkaikkea itselleni, että kirjoittaminen tapahtuu minun ehdoillani.Halusin, että tekstit ovat spontaaneja, syntyvät inspiraatiosta ja ennenkaikkea…
Vaikeita asioita
Lueskelin tuossa erästä keskustelua koskien Veeran kuolemaa, siihen johtaneita tekijöitä ja ennenkaikea mielipiteitä siitä, kuka on todellinen syyllinen.Ex-puolisoni, minä vai yhteiskunta? Totuus on, että minun ex-puolisoni olisi tarvinnut apua.Paljon apua ja paljon aiemmin.Hän oli sairas mutta tavalla, joka ei näkynyt päällepäin. Hänellä ei ollut ihottumia tai verenvuotoa, ei kohtauksia. Sairaus näkyi ainoastaan hänen mielessään, kuvitelmina…
Rannalla
Meri.Tiedättekö, se on erikoinen juttu.Merellä ei ole koskaan ollut mitään kytköksiä minun elämääni toisin kuin järvellä, jonka rannassa olen kasvanut ja metsillä, joissa olen leikkinyt tai tuntureilla, joille olen noussut.Meri on aina ollut vain kaukainen, kiehtova asia jonka äärelle pääsi satunnaisesti.Silti meri on se, mitä olen koko elämäni rakastanut. Uskon, että meri on yksi syy…
Viimenen kuva
Joskus, kun olen yksin, selailen Veeran kuvia. Silitän poskea. Muistan, kuinka sileä ja lämmin se oli. Hymyilen vaikka itken. Kaunis lapseni. Tämän viikon terapiaistunnolla kysyin, olenko sekoamassa. Enhän vain ole menettämässä realiteettejä kun pystyn kuvittelemaan, näkemään ja tuntemaan, Veeran niin vahvasti. En ole sekoamassa enkä menettämässä todellisuudentajuani. Muistot ja tunteet vain ovat niin vahvat. Ne…
Kamala pelottava kuolema
Olen huomannut kiinnittäväni huomiota kuolemaan liittyviin artikkeleihin ja etenkin keskusteluihin, jotka paljastavat ihmisten suhtautumisen siihen. Ei voi olla huomaamatta, että kuolema on jollain tapaa tabu. Meinasin kirjoittaa, että edelleen tabu mutta sehän olisi väärin- ennen kuolemaan suhtauduttiin neutraalimmin. Kuolema tiedostettiin osaksi elämää ja sen kanssa oltiin paljon tekemisissä. Sitten, jossain välissä on tapahtunut jotain ja…