On jännä huomata, kuinka suuri vaikutus ilmalla on omaan mielialaan. Koko viikon on satanut ja minä olen ollut väsynyt – herääminen on ollut työlästä, eikä päivän aikana ole saanut oikein mitään aikaiseksi. Sen lisäksi (tosin se tuskin johtuu suoranaisesti ilmoista) unen saaminen on edelleen vaikeaa. Kyllästyin pyörimiseen ja houkuttelin unta rauhottavilla. Turhaan. Pari tuntia nappulan…
Viimenen kuva
Joskus, kun olen yksin, selailen Veeran kuvia. Silitän poskea. Muistan, kuinka sileä ja lämmin se oli. Hymyilen vaikka itken. Kaunis lapseni. Tämän viikon terapiaistunnolla kysyin, olenko sekoamassa. Enhän vain ole menettämässä realiteettejä kun pystyn kuvittelemaan, näkemään ja tuntemaan, Veeran niin vahvasti. En ole sekoamassa enkä menettämässä todellisuudentajuani. Muistot ja tunteet vain ovat niin vahvat. Ne…
Miksi et kertonut?
Veeraa odottaessani liukastuin kaupan kiviportaissa ja kaaduin voimalla selälleni. Muistan, kuinka ne pari ostosta, jotka olin nopeasti hakenut, lensivät pitkin jäistä pihaa. Muistan, kuinka säikähdin. Onko vauva kunnossa? Se, että kaaduin oli minun syytäni. Olin valinnut kengät, joilla tiesin liukastuvani. Minulle oli tärkeämpää näyttää hyvältä muiden (eli miesten) silmissä, kuin lapsemme turvallisuus. Näin hän sanoi…
Vaaleanpunaisia pioneja
Huhhei! Me ollaan Koon kanssa alettu remppaamaan taloa. Otimme vastaan projektin, joka varmasti monen mielestä oli mahdoton. Ensin harjoiteltiin nykyisen asunnon kylppärillä ja sitten aloitettiinkin homma koko talon mittakaavassa uudessa paikassa. Täydellisessä paikassa lähellä merta.Talo puretaan kauttaaltaan vanhoista pinnosta ja rakennetaan uudestaan. Työtä on tehty paljon ja vielä enemmän on tehtävänä. Se selittänee tämän blogihiljaisuudenkin….
Epäreilu ikävä
Olin tänään kaupungissa hoitamassa asioita, kun penkkarirekat juhlijoineen osuivat kohdalle torilla. Väkeä oli paljon.Oli lapsia, jotka kiljuen yrittivät siepata abiturienttien viskoman karkkisaaliin suoraan ilmasta ja sen jälkeen maasta. Vikkelästi kuin pienet eläimet.Oli aikuisia, jotka katsoivat nuoria hymyillen, ylpeästi. Heiluttivat kättä vastaukseksi ”iskä, pappa, äiti, mummi”- huutoihin.Oli aikuisia, jotka vain nauttivat nuorten ilosta. Sitten olin minä….
Elämän taulu
Kaiken pitäisi olla hyvin. Ja onkin. Minulla on ihana puoliso, rakastava perhe, hyviä ystäviä, koti jossa viihdyn ja mukavaa tekemistä. Raamit hyvälle, onnelliselle elämälle on valmiina.Minulla on asiat paremmin kuin monella muulla, mutta silti jokin rikkoo sen kokonaisuuden. Kokonaisuus, elämäni, on kuin kaunis taulu, joka maalattiin vartavasten minulle. Siihen käytettiin lempivärejäni ja muotojani. Taiteilijan huomaamatta,…
Kamala pelottava kuolema
Olen huomannut kiinnittäväni huomiota kuolemaan liittyviin artikkeleihin ja etenkin keskusteluihin, jotka paljastavat ihmisten suhtautumisen siihen. Ei voi olla huomaamatta, että kuolema on jollain tapaa tabu. Meinasin kirjoittaa, että edelleen tabu mutta sehän olisi väärin- ennen kuolemaan suhtauduttiin neutraalimmin. Kuolema tiedostettiin osaksi elämää ja sen kanssa oltiin paljon tekemisissä. Sitten, jossain välissä on tapahtunut jotain ja…
Veeralle
Jos saisin sinut hetkeksi takaisin, antaisinko sinun syödä popcornia aamupalaksi? Jättäisinkö hiuksesi harjaamatta, antaisinko sinun laittaa juhlavimman mekkosi? Sen pinkin ja kimaltavan. Jos saisin sinut hetkeksi takaisin, ostaisimmeko kaupasta vain mitä sinä haluat? Kurkkua, viilistä ja kalapuikkoja.Söisimmekö ruoan sijaan vain niitä? Olisiko jälkiruoaksi kettukarkkeja? Niitä, joita oli tarjolla sinun hautajaisissasi. Jos saisin sinut hetkeksi takaisin,…
Pohdintoja
”Onko minussa jokin vika, kun en tunne vihaa?” Näin kysyin Koolta illalla, kun aloimme nukkumaan. Suruun liitetään vihan tunteet, niitä jopa odotetaan tulevaksi. Minä en voi sanoa tunteneeni vihaa- korkeintaan hetkellisiä vihan tuikahduksia. Minusta ne eivät edes ole vihaa vaan pikemminkin voimakasta, ahdistunutta ihmetystä. Vertaisryhmissäkin keskustellaan vihasta ja sen tunteista enkä minä tunnista niitä itsestäni….
Maailman kaunein ääni
Heräsin aamulla aikaisin, kun Koo lähti töihin. Olen nukkunut taas huonosti; en saa unta iltaisin ja nukun pitkälle aamupäivään.Ja sitten kärsinkin sinnikkäästä päänsärystä.Vaihtoehtoisesti nukun muutaman tunnin, herään aikaisin ja istun nollat taulussa päivän tajuamatta oikein mistään mitään. Mutta yksi asia on ja pysyy, nukkui sitten miten tahansa: väsymys. Makasin sängyssä ja selailin kuvia. Löysin videon…