Vuosi sitten tähän aikaan joulu oli hiljainen.
Joulun ilo ja rauha oli jotenkin väkinäistä-
vietin koko joulua vain koska kalenterin mukaan oli joulu.
Aito riemu ja onni oli poissa.
Ne haudattiin kuukausi aiemmin Veeran mukana.
Tänä vuonna ollaan jo vähän paremman puolella.
Takana on viisi oikeasti talvista päivää pohjoisessa, ennen niin arkinen juttu tuntui nyt jotenkin uskomattoman hienolta.
Olen ihastellut hankia ja maisemia, kuin näkisin ne ensimmäistä kertaa.
Tai kuin olisin ollut poissa vähän kauemmin, kuin 3 kuukautta.
Etelästä lähtiessä satoi kaatamalla vettä, joten valkoiset hanget ja pieni pakkanen tuovat valoa niin fyysisesti kuin henkisestikin.
Täällä olo on yhtäaikaa voimauttavaa ja haikeaa.
Joka paikka on täynnä muistoja;
hetkiä, paikkoja, kuvia ja piirustuksia.
Voi taivas mikä hellyyden ja kaipauksen ja huvituksen sekainen tunne valtasi, kun näin Veeran vanhamummolassa erään kehystetyn teoksen.
Siinä oli vanhamummola, vanhamummo, vaari sekä tietenkin Veera.
Ja porrasharja.
Porrasharja!
Rakkaudella nauroimme tuota yksityiskohtaa.
Voi pieni taiteilijani, millainen ajatusmaailmasi olikaan.
Ainutlaatuinen, se on varma.
Mummin ja ukin luona jääkaapin ovessa on kuva, jossa Veera ja ukki on kalalla.
Sohvan kulmaa kun katsoo, muistaa kuvan mummin ja Veeran huulipunakokeilusta.
Kerran yritin löytää sen kuvan.
En löytänyt.
Veeran valokuvat lipaston päällä, niitä ei voi ohittaa katsomatta.
Hymyilevä, niin valtavan kaunis lapsi,
liian kaunis kuolleeksi.
Täydellisen kaunis enkeliksi.
Vaikka Veera on nyt korostuneesti mielessä, on olo silti erilainen.
Vuosi sitten kaikki oli tapahtunut niin vasta, että olo oli sen mukainen;
toivoton.
Tuntui, ettei kertakaikkiaan voi selvitä.
Ikävä oli liian suuri ja olo liian paha-
tuntui, että niihin kuolee.
Välillä jopa toivoi sitä.
Mutta tässä sitä ollaan, hengissä.
Muuttuneena ja rikkinäisenä mutta hengissä.
Kaipaan Veeraa niin, ettei sitä voi sanoin kuvata.
Edelleen.
Mutta kivun, tuskan ja ahdistuksen sijaan kaipaan häntä kauniilla tavalla.
Toivottomuus on vaihtunut luottamukseen;
minä pärjään kyllä, Veera auttaa minua.
Elämä jatkuu.
Toivon kaikille joulun iloa ja rauhaa.
Pitäkää huolta toisistanne ja etenkin heistä,
joita rakastatte enemmän, kuin taivaalla on tähtiä.
Hyvää joulua.
Mari
Oikein hyvää ja rauhallista Joulua Mari sinulle ja löheisillesi ❤️
Hyvää joulua myös teille kaikille sinne pohjoiseen. ❤
Ihanaa Joulua sinulle ❤️ ja läheisillesi.
Hyvää joulua ⭐️
Mari,
Muutat niin monen ihmisen elämää tällä blogilla. Kirjoitat niin hyvin ja kauniisti tuoden ihanan pikkuballeriinasi tutuksi meille tuntemattomillekin. Löysin itsenäisyyspäivänä blogisi ja itkin tuntitolkulla. Tänään viimeksi ajattelin pikkuprinsessaasi viedessämme kynttilöitä haudoille.
Oikein hyvää joulua Sinulle ja läheisillesi.
Hyvää joulua ❤
Tuikkikaa oi joulun tähtöset ❤ Hyvää ja rakkaudentäyteistä joulua!
https://youtu.be/gAZNSoM-QUU
Uskomattoman kaunis kirjoitus, taas kerran. Joulu on minullekin, tosin täysin eri syistä, yhtä aikaa ilon ja haikeuden juhla. Hyvää ja armollista joulua Mari! ?
Siunattua joulua sekä tulevaa uutta vuotta Mari ja perhe ?? t Tuija
Kuuntele Mari Suvi Teräsniskan Taivas sylisäni kappale, jos saisit lohdutusta Jouluusi.
Olen rukoillut puolestasi, että saisit voimia siihen, ettei narsistin teolle olisi ollut mitään keinoa välttää sitä. Toivon, että jaksat mennä Narsistien uhrit tukiryhmään ja sitä kautta ymmärryksesi avautuu. Jatka kirjoittamista. Veera on tähtesi taivaalla, vaikka hän on kuollut, hän elää ikuisesti meidän kaikkien ajatuksissa ja sinun sydämessäsi.
’Tähti ? tähdistä kirkkahin ?’
Hyvää joulua Sinulle ❤
//Johanna
Ihana lukea Mari blogissasi jo muuttuneen sävyn. Niin se raastava suru ja kaipaus muuttuvat ihaniksi muistoiksi, niitä muistellessa jopa hymy ja nauru tulee niin kuin pitääkin. Olet ihana Mari.
Ihana tuo Veeran koulukuva. Aivan ihana. ❤️