Musiikilla, niin soitetulla kuin kuunnellulla, on aina ollut suuri merkitys minun elämässä.
Veeran kuoleman jälkeen musiikin, varsinkin vähänkään iloisemman, kuunteleminen tuntui väärältä.
Enhän minä voinut kuunnella musiikkia, kun minun lapseni on juuri kuollut.
Pari viikkoa Veeran kuoleman jälkeen törmäsin erääseen kappaleeseen, jonka olin kuullut viimeksi vuosia sitten.
Silloin jo kappale kosketti ihan eri tavoin kuin muut-
siitä välittyi kaipauksen ja surun lisäksi myös epäreiluus.
Kuuntelin kappaletta ja tunsin, kuinka se iskeytyi puukkona sydämeen.
Tuntui, että laulu oli tehty minusta, minun ajatuksistani.
Minun Veerastani.
Olen kuunnellut tätä kappaletta paljon ja joka kerta se on saanut itkemään.
Se tulee jotenkin niin kauhean lähelle,
menee ihon alle.
Tätä kappaletta kuunnellessa käy kipeää.
Yleensä surusta kertovissa lauluissa on aina pilke toivoa ja luottamusta tulevaan.
Jokin päivä on helpompaa.
Tässä kappaleessa sitä ei ole-
tämä kappale on rehellistä sammumatonta kaipausta ja pahaa oloa.
Kaunistelematon laulu surusta.
Siksi olen yleensä kuunnellut tätä ainoastaan silloin, kun voin rauhassa vetää itseni kippuraan, itkeä ja kaivata.
Annan käydä kipeää.
Eilen olin lenkillä ja tämä kappale alkoi soimaan.
Yleensä olisin hypännyt seuraavaan mutta nyt annoin kappaleen soida.
Ilma oli muuttunut kylmäksi, tuuli.
Pysähtyminen sai palelemaan.
Nojasin vanhan sillan kaiteeseen ja kuuntelin.
Kuumat kyyneleet valuivat kylmillä poskilla,
en pyyhkinyt niitä pois.
Laulu satutti yhtä paljon kuin aiemminkin.
Miksi Veeralle tapahtui näin?
Miksi minulle?
Miksi meille?
Jotkin asiat täällä ovat niin vaikeita ymmärtää.
”Sinun valosi loisti aina minun tielläni,
on niin paljon asioita, joita haluaisin sanoa.
Niin moni sana jäi sanomatta,
ennenkuin lensit pois.
Niinpä sydämessäni lähetän sinulle rakkauteni,
annan sille siivet, että se voi lentää
ja tavoittaa sinut, missä ikinä oletkin.
Ja vuodet vierii, silti vuodet vierii.
Ikuisesti.
Enkelit kutsuvat,
taivas itkee.
Se itkee verikyyneliä,
koska ei ollut vielä sinun aikasi.
Enkelit kutsuvat,
rankkasade laskeutuu,
peittäen kyyneleeni ja tuskani.
Kesäisin leikit nurmikolla.
Ajattelin aina,
että olet yhtä hauras kuin lasi.
Muistosi on nyt kaikki,
mitä minulla on jäljellä.
Jotkin asiat täällä ovat niin vaikeita ymmärtää,
kiitän rakkaudestasi ja tartun kädestäsi.
Jotkut meistä ovat syntyneet enkeleinä. ”
Ari Koivunen- Angels are calling
vapaasti suomennettuna
Voi Mari Rakas . ❤
Voimahalaus mummolta sinulle ja Veeralle terveiset taivaaseen ❤ . Haluan uskoa , että Veera seurailee sieltä jostain äitiä ja iloitsee jokaisesta kevyemmästä päivästä jonka koet ❤. Kävihän Veera unessa jo , niinku kerroit aijemmin , lohduttamassa äitiä kertomalla , että älä itke mulla on kaikki hyvin ❤❤?
Surevalle ojennetaan käsi, kukkaset, sanotaan:otan osaa.
Ei kenenkään suruun, surusta voi ottaa osaa.
Jokaisen kohdattava, kannettava oma surunsa, ehjä, kokonainen juuri niin painavana, maahan luhistavana kuin se kunkin kohdalle tulee.
Voin pysähtyä rinnallesi
katsoa kanssasi pimeyttäsi
syvälle silmiin
kokea kivunpoltteen kanssasi,
sulkea hetkeksi käteni käteesi,
pienen pelokkaan palelevan
linnun, että jaksaisit taas
surun viiltävässä yössä,
kunnes on uusi aamu
yö lopussa
aurinko nousee, kuivaa kyynelet,
Kasteen kukkien terälehdiltä.
– Maaria Leinonen
Uskoa sinulle tulevaan <3
❤️?
Muistan kerran , kun ajelimme Veeran kanssa kauppaan. Tapani mukaan kuuntelin musiikkia ajaessani. Erään kappaleen Veera lauloi sanasta sanaan virheettömästi, kauniilla äänellä. Artistia ei ole vaikea arvata, Suvi Teräsniska. Veera osasi Suvin laulut ulkoa. Taannoin sama kappale tuli radiosta ja itkuhan tuli välittömästi?❤.
Olen lukenut blogiasi pitkän aikaa ja tuntenut suurta myötätuntoa sinua kohtaan. En osaa edes kuvitella kuinka paljon sinuun sattuu. Mutta pysy vahvana, sitä tyttösikin varmasti tahtoo ❤️
En ole ennen kommentoinut tänne mitään, mutta nyt oli pakko. Kun olin lukenut tekstisi ja laitoin Spotifyn päälle ja sieltä ”viikon suositukset sinulle” listan, niin tämä laulu soi sieltä. En ollut koskaan aikaisemmin laulua kuullut. Kyyneleet silmiin nousi minullekin laulusta.
Paljon jaksamista sinulle ❤️
Monelle musiikki tuo mieleen jotain, useimmin kaipuuta. Ei ole väärin itkeä kun kuulee juuri sen laulun joka muistuttaa kaikista rakkaimmasta ihmisestä. <3
Ootko kuunnellut Suvi Teräsniskan Sanoja Vaikka?
Siis Vaikka=vailla*
❤️
Sinua kohtaan on tehty NIIN VÄÄRIN !!
Kaunis laulu, Arihan menetti siskonsa silloin kun osallistui idols kilpailuun. Kiva lukea että voit paremmin ja olet saanut työtä, työ on parasta terapiaa, voimia ja hyvää pääsiäisen aikaa !