Sinä päivänä aurinko sammui,
tuli pimeys.
Satoi vain vettä,
jonka hyytävä kylmyys jäädytti.
Sinä päivänä kaikki muuttui.
Askeleet,
ennen niin tomerat ja päättäväiset
olivat heikot ja huterat.
Ainoat.
Mieli,
ennen niin onnellinen ja iloinen
oli vain järkytyksestä turta.
Sydän,
ennen niin vahva
oli särkynyt.
Ja yksin.
Asunto,
hetki sitten tulvillaan naurua,
oli yhtäkkiä hiljainen.
Kuului vain heikkoja nyyhkäyksiä.
Ennen meidän kotimme,
nyt vain minun asuntoni.
Huone,
ennen nukkeleikeillä ja kynsilakan tuoksulla täytetty
oli koskematon.
Pehmolelut vartioivat avaamatonta sänkyä.
Se oli sinun huoneesi.
Nyt sinua ei enää ole.
Rakkaus,
ennen niin vahva
on sitä edelleen, kantaa yli kuoleman.
Rakkaus ei koskaan kuole.
Veera Ellen
25.6.2012 – 29.10.2018
??
Olette ajatuksissani kulkeneet nämä kaksi vuotta. ♥️
Sytytän illalla kynttilän Veeralle ja toivon sinulle voimia ❤️ Ei ole sanoja vieläkään. Kirjoitat niin kauniisti♥️
Itken kanssasi
Otan osaa suureen suruusi. Oletko koskaan miettinyt, että kirjoittaisit kirjan siitä, minkälaista oli asua ja elää sairaalloisen mustasukkaisen narsistin puolisona? Meitä on monta ja kaikki jatkavat elämää vaikka kyyneleet silmissä päivästä toiseen. Onnea elämääsi.
Oon samaa mieltä että Marin pitäisi kirjoittaa kirja! Suhteesta, Veerasta, perhesurmasta, selviytymisestä. Mari on niin hyvä kirjoittaja.❤️
Lohdutusta,voimia pyydän sinulle Mari ???
Sytytän kynttilän Veeralle. Pienelle ballerina tytölle. Voimia sinulle Mari ❤️
Rakkaus on ääretöntä, molempiin puoliin. Sinä rakastat Veeraa ja Veera rakastaa sinua <3
Kaunis Veerasi❤️
??
Voimia kaikkeen.
Voi sinua ❤️
Ei sanoja löydy millä lohduttaisin. Tämä aika vuodesta sai kaksi vuotta sitten entistäkin synkemmän sävyn. <3
Niin paljon voimaa ja jaksamista kuin vain toivoa voi❤ Veera kulkee aina äidin sydämessä ja myös monen muun sydämessä ja mielessä.
Olen yli vuoden ajan lukenut blogiasi ja itkenyt ja iloinnut kanssasi. Kirjoitustesi ansiosta tuntuu, kuin olisin itsekin tuntenut Veeran, tuon maailman suloisimman balleriinan! Tämä päivä, 29.10., ei ole enää mikä tahansa päivä…. ? Voimia Mari ❤️ Olet ajatuksissani niin usein!
Niin epäreilua ja väärin. Ei ole mitään miten voisin lohduttaa, mutta ajatukseni ovat kanssasi vaikeana päivänä. <3
Tänäkin päivänä olette ajatuksissa ⭐❤️ paljon voimaa toivon Sinulle Mari ❤️
Ei ole tällaiseen sanoja. ❤️ Ei ole kuin toive siitä, että jaksaisit eteenpäin. ❤️
Keijulle ?
Voimia Mari ❤ Sinun kirjoitusten ansiosta muistan olla kiitollinen jokaisesta päivästä.
?
Olen seurannut kirjoituksiasi alusta asti ja surenut kanssasi, olette usein ajatuksissani. Ei tätä ihmismieli vaan voi edelleenkään käsittää ?
Otan osaa suureen suruusi ia toivon sinulle kovasti voimia ? niin kovasti toivon että jaksat eteenpäin.
Enkeliballerinalle ❤️
Törmäsin blogiisi sattumalta alkuvuodesta, enkä ole yhtään tarinaasi pystynyt lukemaan itkemättä. Kirjoitat niin kauniisti, niin hyvin. Mitä olet kokenut sattuu syvälle. Sitä ei vaan voi käsittää, eikä sanoja löydy lohduttamaan. Kaikki sanat tuntuvat niin merkityksettömiltä. Nämä kokemukset ovat olleet aivan liikaa. Toivon kaikesta sydämestäni rakkautta ja lämpöä sinulle ja läheisillesi sekä voimia jokaiseen päivääsi❤️
Luin parissa päivässä kaikki blogitekstit. Kamalaa luettavaa, mutta oli pakko lukea kokonaan että pystyin pääsemään irti tekstien aiheuttamasta tunteesta. Minulla on 3-vuotias pieni tyttö, jolla on myös kaksi kotia. Hän on ihana prinsessa jonka lempiväri on pinkki, ja silmät menee samalla tavalla viiruun kun hän hymyilee. Ihan kamala ajatus olisi menettää hänet. Olen koko viikon jankannut hänelle miten rakastan häntä maailman eniten, ihan sama vaikka vastaukseksi tulee yleensä ”EI!!”
Isänsä on melko kontrolloiva ja ahdistuu siitä jos kaikki ei mene kuten hän haluaa. Hän kyllä rakastaa tyttöä paljon, ja pakko vaan luottaa siihen, että tyttö on hänelle kaikki.
<3