Pysähdyn, ihailen ruskan värejä, vedän keuhkoihin raitista syysilmaa ja hymyilen.
Olo on hyvä.
Kaikki on hyvin.
Sitten havahdun pelkoon, että olenko unohtamassa sinut?
Oman lapseni.
Samaan aikaan haluaisin unohtaa.
Haluaisin olla, kuin sinua ei koskaan olisi ollutkaan.
En sen vuoksi, että sinussa olisi ollut jotain huonoa.
Ei, ei, ei.
Haluaisin unohtaa nimenomaan siksi, koska sinä olit jotain niin hyvää.
Täydellistä.
Parasta, mitä minulle on koskaan tapahtunut.
Sinun muistamisesi pakottaa minut muistamaan mitä minulla oli.
Se pakottaa minut muistamaan myös sen, mitä minulla ei enää ole.
Olisi helpompaa teeskennellä, kuin sinua ei olisi koskaan ollutkaan.
Ei olisi surua, ei kaipausta.
Olla, kuin ne vuodet kanssasi olisivat vain musta aukko muistissani ja elämässäni.
Ajanjakso, josta en osaa sanoa mitään.
Enkä tuntea.
Se olisi niin paljon helpompaa.
Kivuttomampaa.
Yhtäaikaa pelkään, että unohdan sinut.
Pelkään, että alan käyttäytyä, kuin sinua ei olisi ollutkaan.
Pelkään, että unohdan kasvosi.
Äänesi.
Nimesi.
Pelkään, että unohdan olleeni äiti ja sen, että minulla oli maailman hienoin tytär.
Pelkään, että unohdan rakastaa sinua.
Tiedän, että pelkoni ovat turhia.
En minä sinua unohda, en koskaan.
Sinusta tuli osa minua, kannan sinua mukanani aina ja kaikkialle.
Rakastan sinua, rakastan sinua aina.
Rakastan vaikka en sanoisi sitä enää joka päivä ääneen.
Rakastan silloin, kun itken ja ikävöin sinua.
Silloin, kun olen surullinen.
Rakastan silloin, kun hymyilen ja nauran.
Silloin, kun olen onnellinen.
Rakastan aina.
Ehkä en pelkääkään, että unohdan sinut.
Ehkä pelkäänkin, että unohdan surra.
Jälleen hienosti sanoitettu, etenkin nuo kaksi viimeistä lausetta!
Veera ei varmasti unohdu, ei edes minulta, joka häntä ei koskaan eläessänsä tavannut. Niin hyvin olet hänet tuonut sydämiimme.
Ilo ja valo valtaa lukijan mielen, kun kerrot sinulla olevan kaiken hyvin. Olet mieletön mimmi!
♡♡♡
Jälleen niin kauniisti kirjoitettu. ❤️
Veera elää aina sinussa, sydämessäsi ja muistoissasi.
Ihana kuulla, että sinulla on asiat nyt hyvin. ? Se että olet mennyt elämässä eteenpäin, on ihailtavaa. Kaiken tämän raadollisuuden jälkeen. Sinulla on oikeus siihen ja sitä Veerakin varmasti haluaa tuolta pilvien päältä. Elämässä menet eteenpäin mutta Veera kulkee ja pysyy aina mukanasi, syvällä sydämessä. *hali*
Kirjoitat hienosti. Veera koki sellaisen vääryyden mitä kenenkään ei pitäisi joutua kohtaamaan ja sinä samoin. Olen lukenut tekstejäsi jo pitkään mutten ole aiemmin kommentoinut. Nyt haluaisin lähettää sinulle voimia ja rakkautta.