Eilen Koo kysyi vointiani ja tuntojani nyt, kun lääkitykseni annostus on minimissään. Kerroin, kuten asia on; olen levottomampi, itkuisempi ja ahdistun herkästi mutta pärjään kyllä. Koo kertoi, ettei hän ole huomannut minussa mitään noista. Levottomuuden ja itkuisuuden kanssa pärjää kyllä mutta ahdistuminen vaikuttaa arkeen-kaupassa käyminen on vaikeaa kun kaikki tuijottaa ja tunnen herkästi oloni uhatuksi.Liikaa ihmisiä, liian lähellä. Jos…
Avainsana: Veera
Kunniavieras
Erään yhteydenoton myötä jäin miettimään suremista ja sen merkitystä.Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, että en ole millään tavalla psykologian ammattilainen ja asiat ovat minun päätelmiäni sekä ajatuksiani, ellei toisin mainita. On suru ja sitten on sureminen.Suru on tunnetila, joka saapuessaan jää pysyvästi tunnemaailmaamme-se ilmenee eri tavoin, eri aikoihin ja eri voimakkuuksilla.Sureminen taas on kaiken edelläolevan…
Sinä olet
Tätisi laittoi linkin lauluun, jota halusit usein kuunnella ennen hoitoon menoa.Piti ajaa ylimääräisen lenkin kautta, että ehtisit kuulla sen kokonaan.Istuit takapenkillä,pipo hieman silmille valuneena jaitsepäiset hiussuortuvat esiin luikerrelleina.Lauloit-osasit sanat ulkoaja lauloit koko pienestä sydämestäsi-teit aina niin.Sinulla oli hyvä sävelkorva,lauloit nuotilleen ja kirkkaalla äänellä.Mitä korkeammalle sävel nousi, sitä ylemmäs kohosi myös pieni leukasi-aivan kuin olisit antanut…
Uuden vuoden vieroitusta
Kysyn vain, että MITEN voi kohta olla jo tammikuun puoliväli?Hitsi vie, välillä tuntuu, että yhden yön aikana on kulunut viikko. Viimeiset pari viikkoa on ollut (ylläriylläri) melkoista härdelliä.Uutta vuotta juhlittiin rientojen sijaan rakennuksella viimeistelytöitä tehden ja sinniteltiin hereillä iltakymmeneen ennen kuin oli luovutettava.Käytiin kuitenkin keskiyöllä vuoden vaihtuessa hereillä, kuunneltiin rakettien pauketta ja jatkettiin unia.Tylsää, voisi…
Ilon kääntöpuoli
Kerroin tekeväni kotihommia;pesisin pyykkiä, vaihtaisin petivaatteet. Tulisin käymään myöhemmin. Koo antoi suukon ja lähti rakennukselle. Oven naksahdettua kiinni puhkesin itkuun. ”Mä kyllä reipas tänään oon, hymyhuulilla työni mä teen.Pystyn nauramaan, pystyn valon tuomaan vaik en oikeesti henkeä saa”Ingrid- Johanna Kurkela Joulu oli yhtäaikaa ihana ja suunnattoman raskas. Tunnelma oli lämmin ja lempeä, oli iloa ja hyvyyttä. Vietimme monta päivää yhdessä, ilman remonttia…
Neljä yötä jouluun
Minä maksan lapseni tappaneen miehen velkaa. Ajatus iski ihan yllättäen ja sai vihaiseksi. Miten hemmetissä tällainen voi olla edes mahdollista?Se voi, koska laki-kun aiheena on raha, ei ihmisellä ole merkitystä. Ei katsota kokonaiskuvaa vaan sääntöjä, sopimuksia ja määräyksiä. Jos jokin on kirjoitettu mustaksi valkoiselle ei millään muulla ole väliä. Se tuntuu pahalta ja väärältä. Jokaikinen kerta, kun siirrän lainanhoitotilille…
Tyttöjen juttuja
Tänä aamuna tein jotain, mitä en yleensä koskaan tee;lakkasin kynnet. En ole koskaan ollut aktiivinen kynsien lakkaaja ja hyvin yksinkertaisesta syystä; ei minulla ole ollut kynsiäkään.Kynsien hoitamisen, viilaamisen ja lakkaamisen sijaan keskityin niiden huolelliseen järsimiseen. Veeran kuoleman jälkeen se jäi.Tottapuhuen luulen, että kyse oli ex-puolisoni kuolemasta ja sen myötä kestohermostuneisuuteni laukeamisesta. Mieleni ymmärsi, ettei enää…
Eilinen kaksi vuotta sitten.
Väsynyt, kivulias ja voimaton keho,kahvikuppi painoi liikaa.Ilo valkoisesta maisemasta,yhtä aikaa ahdistus siitä mitä se pian peittäisi.Kylmä, minulla oli niin hirveän kylmä. Ihmisiä tuli paljon,kaikki yhtä järkyttyneitä.Halauksia, kättelyitä.Surullisia, osaaottavia aikuisia,pieniä hämmentyneitä ja pelokkaita lapsia. Eivät ymmärtäneet,miten olisivatkaan-eihän aikuisetkaan ymmärtäneet. Hyllyt olivat täynnä kukkalaitteita,en muistanut millainen omani on.Mummilta ja ukilta, täteiltä, isomummilta ja isoenoilta, vanhamummolta ja vaarilta,…
Kiukkua ja kiitollisuutta
Eilisaamuna heräsin kovaan särkyyn- nousin ylös, laitoin kahvin tippumaan ja otin maksimiannoksen särkylääkettä. Jostain syystä lääke tehosi hyvin hitaasti-makasin sängyssä vaikeassa mutta ainoassa siedettävässä asennossa. Lopulta, kun lääke alkoi tehoamaan en suinkaan ollut helpottunut. Olin suunnattoman ärtynyt ja vihainen;ihan suoraan sanottuna vi**uuntunut. Joskus elämä vaan tuntuu niin hemmetin kohtuuttomalta.Jos ei itke silmiä irti päästä tai joudu taistelemaan kuolemaa toivomaan saavan…
Viimeiset sanat
Laitoit takkisi naulakkoon, asettelit kengät siististi. Halasit lujaa, pieni kylmä poskesi tuntui omaani vasten. Taputit selkään, teit niin aina. Hauskaa päivää! Kipitit lähteäksesi mutta pyörähdit ympäri. Silmäsi tuikkivat, poskesi kirpeän pakkasilman punoittamat. Hymyilit,paljastit puuttuvat etuhampaasi. Pieni eskarilainen. Vilkutit. ”Nähdään viikon päästä äiti” Ne olivat viimeiset kuulemani sanasi. En nähnyt sinua enää, se oli viimeinen kerta….