Illalla en saanut unta. Makasin hiljaa paikoillani, pidin silmät kiinni ja kuvittelin Veeran mieleeni.Kuvittelin jokaisen suuhun menevän hiussuortuvan, jokasaisen silmän vierelle ilmestyvän naururypyn.Naurun, käkättävän ja eläväisen naurun.Voisinpa vielä kuulla sen. Soimasin itseäni.Miten olen voinut olla niin sokea?Miten olen voinut antaa tytön sellaisen ihmisen käsiin?Millainen äiti tekee niin?Sellainen, joka ei ansaitse olla äiti.Aivan, kuten ex-puolisoni sanoi.Ehkä…