Mun tavoista käsitellä surua ja näin ihmismielen vastaista tapahtumaa, on kyselty yllättävän paljon, joten ajattelin sitä vähän yrittää sanoittaa. Veeran kuolema oli shokki, luonnollisesti ja mun ensimmäinen ajatus oli hyvin samanlainen kuin monen seuraajankin; minä en selviäisi Tulevaisuuden tai edes seuraavan päivän kuvitteleminen oli mahdotonta- Veera oli elämäni, joten hänen menetettyäni menetin kaiken. Niin ajattelin silloin mutta onneksi…
Avainsana: surutyö
Päänsisäinen myrsky
Eilen Koo kysyi vointiani ja tuntojani nyt, kun lääkitykseni annostus on minimissään. Kerroin, kuten asia on; olen levottomampi, itkuisempi ja ahdistun herkästi mutta pärjään kyllä. Koo kertoi, ettei hän ole huomannut minussa mitään noista. Levottomuuden ja itkuisuuden kanssa pärjää kyllä mutta ahdistuminen vaikuttaa arkeen-kaupassa käyminen on vaikeaa kun kaikki tuijottaa ja tunnen herkästi oloni uhatuksi.Liikaa ihmisiä, liian lähellä. Jos…
Ken voi kiven heittää ensimmäisen?
Jopas on aika taas huomaamatta harpannut eteenpäin! Viimeinen viikko on kulunut niin voimakkaasti muuttuneissa tunnekuohuissa, etten ole oikein ehtinyt välissä kirjoittamaan niistä mitään. Rakkaan kotimaamme itsenäisyyttä juhlittiin Helsingissä, vähintäänkin Linnan juhlien arvoisessa seurassa. Välihuomautuksena tässä kohtaa; alan tästä lähtien käyttämään puolisostani nimikettä Koo. Ihan vain siksi, että sana puoliso ei sovi minun sanavarastoon yhtään. Nytkin…