Eilen illalla, vähän ennen työvuoron päättymistä, havahduin ajatukseen joka oli kuin painava kivi rinnan päällä.Olen nähnyt Veeran viimeisen kerran tasan kolme vuotta sitten. Eskarin eteisessä, posket pakkasesta punoittaen sitä etuhampaatonta hymyä hymyillen ja vilkuttaen-maailman kaunein hymy, maailman kaunein lapsi. Nähdään viikon päästä äiti!Emme nähneet enää koskaan. Minun mielessäni tuo päivä sekä Veeran kuolinpäivä ovat olleet vasta,ihan viime…
Avainsana: muistot
Onnittelulaulu
”Lensit tähtiin, valos nähtiin,eikä nähty oo kirkkaampaa.Ilon toisit jos täällä viel oisit,mut jatkamme nyt sun unelmaa. Tuulet vinkuu, kuin sisään hinkuu,ehkä sinä mua kutsut vaan.Voimasi tunnen ja surunkin kun enpäässyt kanssas enää kulkemaan. Kuljet siellä, kai onnen tielläjäivät muistot mulle ikuiset.Ne mua kantaa luo taivaanrantaa,siksi kuollutkaan koskaan et Terveiset sinne taivaaseen,juhlitaan sua taas uudelleen,eikä unohtaa…
Ulkopuolisuutta
Pari päivää sitten palasimme Koon kanssa pohjoisesta;takana reilun viikon loma kotipaikkani rauhassa, ystävien seurassa ja Lapin luonnon kauneudessa.Ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen.Loma oli täydellinen;viikko täynnä lepoa ja naurua.Iloinen ja onnellinen.Ja yhtäaikaa suunnattoman raskas. Menomatkalla katselin ikkunasta Ivalon kylää-tutut paikat ja maisemat palauttivat hetkiin Veeran kanssa.Tuossa sitä ja tuossa tätä.Kaikkialla jotain.Kylä oli pysynyt ennallaan mutta silti kaikki…
Iloa ja surua käsikkäin
Pitkää hiljaisuutta seuraa pitkä teksti.Viime viikkoina on tapahtunut paljon. Vietin kesän etelässä.Kannoin surua mukanani, mutta se oli kevyempää.Nautin lämmöstä ja auringosta, ihmisistä.Hymyilin ja nauroin.Minun oli hyvä olla.Viimein pystyin suunnittelemaan tulevaisuutta.Viimein pystyin näkemään, että tulevaisuus on. Ajatus pohjoiseen palaamisesta tuntui koko ajan huonommalta ajatukselta ja pari viikkoa sitten tein päätöksen, että palaisin pohjoiseen vain muuttamaan sieltä…