”Onko minussa jokin vika, kun en tunne vihaa?” Näin kysyin Koolta illalla, kun aloimme nukkumaan. Suruun liitetään vihan tunteet, niitä jopa odotetaan tulevaksi. Minä en voi sanoa tunteneeni vihaa- korkeintaan hetkellisiä vihan tuikahduksia. Minusta ne eivät edes ole vihaa vaan pikemminkin voimakasta, ahdistunutta ihmetystä. Vertaisryhmissäkin keskustellaan vihasta ja sen tunteista enkä minä tunnista niitä itsestäni….