Talvi tuli-sen kirpeä, herättävä pakkanen ja kimmeltävä, valoa tuova lumi ovat mielelle merkkejä siitä, että jälleen kerran kaikkinensa vuoden pimein aika on voitettu. On ihanaa huomata miten vointi ja energia niin henkisellä kuin fyysiselläkin tasolla kohenevat. Taas on helpompi hengittää. Olen hokenut asiaa monta kertaa mutta sanottakoon vielä kerran; kulunut syksy oli aivan kamala, kertakaikkisen…
Avainsana: kipu
Elämän ehto.
No mutta moikka ja hyvää alkanutta toukokuuta! En edes uskalla katsoa milloin olen viimeksi mitään kirjoittanut mutta en kanna asiasta syyllisyyttä, sillä yksi lähtökohta blogia perustaessa oli sen omaehtoisuus-kirjoitan silloin, kun siltä tuntuu. Tosin viime aikoina tässä on ollut pieni ristiriita;olisin kyllä halunnut kirjoittaa ja ajatuksia on ollut paljon mutta en ole jaksanut tai saanut aikaiseksi. Tämä…
”Kyllä se tästä”
Kuten olen jo varmaan sadassa edellisessä julkaisussa maininnut niin kerta kiellon päälle:olen ollu kipeenä.Totuus on, että minun elimistössä on kytenyt tulehdustila jo puoli vuotta välillä yltyen ja välillä hiipuen vain yltyäkseen taas.Viimeisin yltyminen taltutti kaikki minun ”vain vähän pää kipeä / hampaasta se johtuu / poskiontelon kanssa ollut vähän ongelmaa- selitykset.Se ”vain poskiontelontulehdus” sai sohvan…
Voimaa vai rohkeutta?
Eilisiltana olin jo nukahtamassa, kun mieleeni iski ajatus:mitä jos Veera tiesi mitä tulee tapahtumaan? Mitä jos hänen isänsä on heti siinä koulun pihassa, autoon istuttuaan kertonut, että aikoo tappaa tämän?Normaali ihmismieli torjuu ajatuksen;ei, ei kukaan voi tehdä niin.Ei kukaan ole niin julma. Eikö?Ihminen, joka kykenee tähtäämään oman lapsensa päähän, kykenee mihin vain. Ajatuksen tuoma ahdistus…
Laulu, joka satuttaa
Musiikilla, niin soitetulla kuin kuunnellulla, on aina ollut suuri merkitys minun elämässä. Veeran kuoleman jälkeen musiikin, varsinkin vähänkään iloisemman, kuunteleminen tuntui väärältä.Enhän minä voinut kuunnella musiikkia, kun minun lapseni on juuri kuollut. Pari viikkoa Veeran kuoleman jälkeen törmäsin erääseen kappaleeseen, jonka olin kuullut viimeksi vuosia sitten. Silloin jo kappale kosketti ihan eri tavoin kuin muut-…
Huuto sydämestä
On taas kausi, kun voisi vain nukkua-eilen sain havaita sen nukkumalla pommiin.Puin juostessa, raivoskrabasin umpijäisiä autonikkunoita ja puikkelehdin aamuruuhkassa enkä myöhästynyt, kuin ehkä 5 minuuttia. Pyytelin nolona anteeksi, häpeän myöhästymistä.Loppupeleissä en tainnut edes olla myöhässä. Join aamukahvia sairaalan kahvilassa ja huomasin pienen tytön, suurinpiirtein Veeran ikäisen. Muistelin Veeran vuosia kestänyttä sairastelua, tutkimuksia ja kokeita.Lääkityksiä, seurantoja….
Kummituksia
Eilen Facebook tarjosi minulle muistoa vuoden takaa; teksti, jonka olen kirjoittanut Veeran isälle. Tämä on kirje sinulle, joka tuhosit minun elämäni. Olin jälleen talolla, joka oli joskus kotimme. Tyttäremme koti. Olen seissyt paikalla, jossa tyttäremme sydän löi viimeisen kerran. Pieni elämänhaluinen sydän,jonka sinä pysäytit. Olen nähnyt jäljet, jotka kertovat liian varhain ja liian väärällä tavalla…