Välillä olen tuntenut huonoa omatuntoa ja pientä stressiä siitä, että julkaisujen välille pääsee kertymään välillä pitkäkin aika.Normaalisti bloggaaja ryhdistäytyisi ja pitäisi parempaa huolta säännöllisestä julkaisutahdista.Onneksi minä en miellä itseäni bloggaajaksi. Silloin, kun ystäväni kanssa ideoitiin blogia tein selväksi hänelle ja ennenkaikkea itselleni, että kirjoittaminen tapahtuu minun ehdoillani.Halusin, että tekstit ovat spontaaneja, syntyvät inspiraatiosta ja ennenkaikkea…
Avainsana: kaipaus
Ei lisää kynttilöitä
”Mitä mulla on, se on vain lainaa ja niin sen pitää olla vaan. Jos mä täältä jotain kaipaan, ei se oo tätä maisemaa eikä kesäiltojavaikka ne on muka ikimuistoisia. Aamuyöllä en saa rauhaa, lokkien nauru kiduttaa. En mä täältä mitään kaipaa.Mä kaipaan sitä kuvaasi, jossa viimeisen kerran kiljut riemusta”(Vesterinen yhtyeineen- Kiljut riemusta) Jos olisit täällä…
Rannalla
Meri.Tiedättekö, se on erikoinen juttu.Merellä ei ole koskaan ollut mitään kytköksiä minun elämääni toisin kuin järvellä, jonka rannassa olen kasvanut ja metsillä, joissa olen leikkinyt tai tuntureilla, joille olen noussut.Meri on aina ollut vain kaukainen, kiehtova asia jonka äärelle pääsi satunnaisesti.Silti meri on se, mitä olen koko elämäni rakastanut. Uskon, että meri on yksi syy…
Ensimmäisinä päivinä
Viime päivinä olen taas pyöritellyt mielessäni sitä maanantaita ja ensimmäisiä päiviä sen jälkeen.On uskomatonta, miten niin tuikitavallinen maanantai muuttui hetkessä maanantaiksi, joka tuhosi kaiken.Tuhosi minut. Muistan kuinka olin jännittynyt lähestymiskiellon vuoksi ja yhtäaikaa iloinen, koska Veera tulisi kotiin.Minulla oli kova ikävä, viikko erossa tuntui ikuisuudelta.Onneksi en silloin tiennyt, että se todellinen ikuisuus olisi vielä edessä….
Sanat hukassa
Tänään tapahtui se mitä olen pelännyt.Tuli puhetta lapsista, mm. siitä, että minulla ja Koolla ei ole minkäänlaisia lapsia- ei yhteisiä eikä omia.Ai, kuka se Veera sitten on? Viaton kysymys, joka johtui ainoastaan minun siihenastisesta huonosta artikulaatiostani.Siitä, että puhun Veerasta niin paljon.Niin paljon, että kuulostaa kuin hän olisi elossa.Tänään minä häkellyin. Tuntui, etten osaa puhua enää;yritin…
Uuden äärellä
Mihin tämä aika oikein menee?! Voisi ajatella, että kirjoittamattomuus on hyvä juttu- että olo olisi ollut sen verran hyvä, ettei ole ollut tarvetta purkaa tuntoja sanoihin. Totta osittain tuokin, olen kyllä voinut hyvin mutta totuus on, että en ole kirjoittanut koska en ole yksinkertaisesti ehtinyt. Minäpä kerron miksi. Viime viikolla olen nimittäin palannut töihin!Enkä mihin…
Laulu, joka satuttaa
Musiikilla, niin soitetulla kuin kuunnellulla, on aina ollut suuri merkitys minun elämässä. Veeran kuoleman jälkeen musiikin, varsinkin vähänkään iloisemman, kuunteleminen tuntui väärältä.Enhän minä voinut kuunnella musiikkia, kun minun lapseni on juuri kuollut. Pari viikkoa Veeran kuoleman jälkeen törmäsin erääseen kappaleeseen, jonka olin kuullut viimeksi vuosia sitten. Silloin jo kappale kosketti ihan eri tavoin kuin muut-…
Vaaleanpunaisia pioneja
Huhhei! Me ollaan Koon kanssa alettu remppaamaan taloa. Otimme vastaan projektin, joka varmasti monen mielestä oli mahdoton. Ensin harjoiteltiin nykyisen asunnon kylppärillä ja sitten aloitettiinkin homma koko talon mittakaavassa uudessa paikassa. Täydellisessä paikassa lähellä merta.Talo puretaan kauttaaltaan vanhoista pinnosta ja rakennetaan uudestaan. Työtä on tehty paljon ja vielä enemmän on tehtävänä. Se selittänee tämän blogihiljaisuudenkin….
Elämän taulu
Kaiken pitäisi olla hyvin. Ja onkin. Minulla on ihana puoliso, rakastava perhe, hyviä ystäviä, koti jossa viihdyn ja mukavaa tekemistä. Raamit hyvälle, onnelliselle elämälle on valmiina.Minulla on asiat paremmin kuin monella muulla, mutta silti jokin rikkoo sen kokonaisuuden. Kokonaisuus, elämäni, on kuin kaunis taulu, joka maalattiin vartavasten minulle. Siihen käytettiin lempivärejäni ja muotojani. Taiteilijan huomaamatta,…
Tarkoitus ilman tarkoitusta
Eräässä Facebookin vertaisryhmässä oli keskustelua tarkoituksesta. Moni ei pysty näkemään lapsen kuolemalla tarkoitusta ja ymmärrän sen täysin. Ei lapsen tarkoitus ole kuolla vaan elää.Rakentaa elämä. Minä henkilökohtaisesti ajattelen Veeran kuoleman tarkoituksen kautta. Se ei ole ainoa oikea tapa vaan minun tapani.Veeran kuolemalla on pakko olla jokin tarkoitus-ajattelen niin koska se helpottaa. Lohduttaa. Surutyön läpikäyminen ja…