Ennen en halunnut yön tulevan koskaan. Lapsena yö tarkoitti unta- leikit piti keskeyttää, piti nukkua vaikkei tahtoisi. Pelkäsin yötä- sen pimeyttä ja hirviöitä. Tuntui, että kaikki paha tapahtui aina öisin. Sitten tuli päivä kun Veera kuoli, keskellä päivää. Sinä päivänä pahuus näyttäytyi päivänvalossa. Nyt haluaisin, että aina olisi yö ja saisin nukkua- pääsisin uneen. …
Avainsana: kaipaus
Ilon kääntöpuoli
Kerroin tekeväni kotihommia;pesisin pyykkiä, vaihtaisin petivaatteet. Tulisin käymään myöhemmin. Koo antoi suukon ja lähti rakennukselle. Oven naksahdettua kiinni puhkesin itkuun. ”Mä kyllä reipas tänään oon, hymyhuulilla työni mä teen.Pystyn nauramaan, pystyn valon tuomaan vaik en oikeesti henkeä saa”Ingrid- Johanna Kurkela Joulu oli yhtäaikaa ihana ja suunnattoman raskas. Tunnelma oli lämmin ja lempeä, oli iloa ja hyvyyttä. Vietimme monta päivää yhdessä, ilman remonttia…
Neljä yötä jouluun
Minä maksan lapseni tappaneen miehen velkaa. Ajatus iski ihan yllättäen ja sai vihaiseksi. Miten hemmetissä tällainen voi olla edes mahdollista?Se voi, koska laki-kun aiheena on raha, ei ihmisellä ole merkitystä. Ei katsota kokonaiskuvaa vaan sääntöjä, sopimuksia ja määräyksiä. Jos jokin on kirjoitettu mustaksi valkoiselle ei millään muulla ole väliä. Se tuntuu pahalta ja väärältä. Jokaikinen kerta, kun siirrän lainanhoitotilille…
Tyttöjen juttuja
Tänä aamuna tein jotain, mitä en yleensä koskaan tee;lakkasin kynnet. En ole koskaan ollut aktiivinen kynsien lakkaaja ja hyvin yksinkertaisesta syystä; ei minulla ole ollut kynsiäkään.Kynsien hoitamisen, viilaamisen ja lakkaamisen sijaan keskityin niiden huolelliseen järsimiseen. Veeran kuoleman jälkeen se jäi.Tottapuhuen luulen, että kyse oli ex-puolisoni kuolemasta ja sen myötä kestohermostuneisuuteni laukeamisesta. Mieleni ymmärsi, ettei enää…
Eilinen kaksi vuotta sitten.
Väsynyt, kivulias ja voimaton keho,kahvikuppi painoi liikaa.Ilo valkoisesta maisemasta,yhtä aikaa ahdistus siitä mitä se pian peittäisi.Kylmä, minulla oli niin hirveän kylmä. Ihmisiä tuli paljon,kaikki yhtä järkyttyneitä.Halauksia, kättelyitä.Surullisia, osaaottavia aikuisia,pieniä hämmentyneitä ja pelokkaita lapsia. Eivät ymmärtäneet,miten olisivatkaan-eihän aikuisetkaan ymmärtäneet. Hyllyt olivat täynnä kukkalaitteita,en muistanut millainen omani on.Mummilta ja ukilta, täteiltä, isomummilta ja isoenoilta, vanhamummolta ja vaarilta,…
Kaksi vuotta
Sinä päivänä aurinko sammui, tuli pimeys.Satoi vain vettä, jonka hyytävä kylmyys jäädytti. Sinä päivänä kaikki muuttui. Askeleet, ennen niin tomerat ja päättäväisetolivat heikot ja huterat.Ainoat. Mieli,ennen niin onnellinen ja iloinenoli vain järkytyksestä turta. Sydän, ennen niin vahvaoli särkynyt. Ja yksin. Asunto, hetki sitten tulvillaan naurua, oli yhtäkkiä hiljainen.Kuului vain heikkoja nyyhkäyksiä. Ennen meidän kotimme,nyt vain…
Viimeiset sanat
Laitoit takkisi naulakkoon, asettelit kengät siististi. Halasit lujaa, pieni kylmä poskesi tuntui omaani vasten. Taputit selkään, teit niin aina. Hauskaa päivää! Kipitit lähteäksesi mutta pyörähdit ympäri. Silmäsi tuikkivat, poskesi kirpeän pakkasilman punoittamat. Hymyilit,paljastit puuttuvat etuhampaasi. Pieni eskarilainen. Vilkutit. ”Nähdään viikon päästä äiti” Ne olivat viimeiset kuulemani sanasi. En nähnyt sinua enää, se oli viimeinen kerta….
Kipua
Päivä oli hyvä-olin virkeä ja kasvojen kipukin on alkanut hellittää. Jaksoin töissä paremmin kuin pitkään aikaan. Kotona söin hyvin ja lähdin rakennukselle maalaamaan. Olin hyväntuulinen. Pirteä.Pesin paistinpannua, kun jokin iski lujaa ja varoittamatta-jokin, joka puristi keuhkoja kasaan ja kuristi kurkkua. Tuntui etten saa happea,hengittäminen oli katkonaista haukkomista.Ajatus viilsi nopeasti mutta kivuliaasti, kuin kesän maassa lojunut ruosteinen…
Tervetuloa tavallisuus
Unessa istuin lapsuuden kotitaloni portailla ja pidin pientä Veeraa sylissäni-halasin lujaa ja itkin.Tiesin, että hänet viedään minulta pois.Veera on käynyt unissani joka yö jo jonkin aikaa;jokaisessa unessa olen surullinen, sillä tiedän sen olevan vain unta.Se on kipeä, julma muistutus siitä mitä olen menettänyt jayhtä aikaa ihana muisto siitä, mitä minulla oli. Olen viime aikoina ajatellut…
Ajatusten mylly
Eilisiltana turvauduin jälleen unta helpottaviin lääkkeisiin-kahden viikon unettomuus yhdistettynä pitkiin työpäiviin alkoi näkyä ja tuntua.Töissä viimeisillä tunneilla olen niin väsynyt, että tuntuu kuin istuessani nukun silmät avoinna mutta kotiin ja sänkyyn päästyäni en saa unta.Pyörin kilpaa ajatusten kanssa. Suljen silmät ja Veeran paksut, hennosti kihartuvat hiukset luikertelevat poskelleni.Pieni käsi kaivautuu peiton alta ja ottaa omastani…