Kerroin tekeväni kotihommia;pesisin pyykkiä, vaihtaisin petivaatteet. Tulisin käymään myöhemmin. Koo antoi suukon ja lähti rakennukselle. Oven naksahdettua kiinni puhkesin itkuun. ”Mä kyllä reipas tänään oon, hymyhuulilla työni mä teen.Pystyn nauramaan, pystyn valon tuomaan vaik en oikeesti henkeä saa”Ingrid- Johanna Kurkela Joulu oli yhtäaikaa ihana ja suunnattoman raskas. Tunnelma oli lämmin ja lempeä, oli iloa ja hyvyyttä. Vietimme monta päivää yhdessä, ilman remonttia…
Avainsana: ilo
Paremmat päivät
Viimeiset pari päivää, oikeastaan lähes koko viikko, on ollut hyviä päiviä. Olen nukkunut hyvin, herännyt pirteänä- olo on ollut hyvä ja virkeä. Olen jaksanut tehdä, olla ja elää. Torstaina tein kaalilaatikkoa ja kuvittelin Veeran vierelleni. Kuvittelin, kuinka hän sipsuttaisi varpaillaan viereeni. Kysyisi mitä ruokaa ja kurottautuisi katsomaan. Vastaisin. Pystyin näkemään mielessäni tytön ilmeen; äärimmilleen irvistykseen…
Ken voi kiven heittää ensimmäisen?
Jopas on aika taas huomaamatta harpannut eteenpäin! Viimeinen viikko on kulunut niin voimakkaasti muuttuneissa tunnekuohuissa, etten ole oikein ehtinyt välissä kirjoittamaan niistä mitään. Rakkaan kotimaamme itsenäisyyttä juhlittiin Helsingissä, vähintäänkin Linnan juhlien arvoisessa seurassa. Välihuomautuksena tässä kohtaa; alan tästä lähtien käyttämään puolisostani nimikettä Koo. Ihan vain siksi, että sana puoliso ei sovi minun sanavarastoon yhtään. Nytkin…